Riidanratkaisulauseke sopimuksessa: välimies vai käräjäoikeus?

Riidanratkaisulauseke on sopimuksen halvin rivi kirjoittaa ja kallein jättää miettimättä. Kun yhteistyö toimii, kukaan ei lue sitä. Kun riita syttyy, juuri se määrää, ratkaistaanko erimielisyys julkisessa oikeudenkäynnissä vai luottamuksellisessa välimiesmenettelyssä, missä ja millä kustannuksilla.

Mitä riidanratkaisulauseke ratkaisee?

Lauseke vastaa ennakkoon kysymyksiin, joista riidan jo sytyttyä on vaikea sopia: missä menettelyssä riita ratkaistaan, missä paikassa, millä kielellä ja minkä maan lakia soveltaen. Ilman lauseketta riidat ohjautuvat yleisiin tuomioistuimiin lain mukaan määräytyvässä paikassa. Se voi tarkoittaa vastapuolen kotipaikan käräjäoikeutta, kansainvälisissä sopimuksissa jopa vierasta valtiota.

Käräjäoikeus: vahvuudet ja heikkoudet.

• Edullisempi aloittaa: tuomioistuinmaksut ovat välimiesmenettelyn kustannuksiin verrattuna pienet, ja tuomarin työstä ei makseta erikseen.
• Muutoksenhaku: virheelliseen tuomioon voi hakea muutosta hovioikeudelta. Se on turva, mutta samalla riski vuosia kestävästä prosessista.
• Julkisuus: oikeudenkäynti ja tuomio ovat lähtökohtaisesti julkisia. Liikesalaisuudet, hinnoittelu ja riidan olemassaolo voivat päätyä julkisuuteen.
• Kesto: kaksi oikeusastetta voi tarkoittaa useamman vuoden epävarmuutta.

Välimiesmenettely: vahvuudet ja heikkoudet.

• Luottamuksellisuus: menettely ei ole julkinen, joten riidan olemassaolo, aineisto ja lopputulos pysyvät osapuolten välisinä.
• Nopeus ja lopullisuus: välitystuomio on kertaratkaisu, johon ei voi hakea muutosta valittamalla. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaiset menettelyt on mitoitettu kuukausissa, ei vuosissa.
• Asiantuntemus: välimieheksi voidaan valita juuri kyseisen alan ja sopimustyypin tunteva juristi.
• Kustannus: osapuolet maksavat välimiesten palkkiot ja mahdolliset instituutiomaksut itse. Pieneen riitaan välimiesmenettely on yksinkertaisesti liian kallis työkalu.
• Ei ennakkopäätöstä eikä valitustietä: lopullisuus on myös riski, sillä väärääkin tuomiota on lähtökohtaisesti elettävä.

Mitä lausekkeessa kannattaa sopia?

1. Menettely: yleinen tuomioistuin vai välimiesmenettely, ja jälkimmäisessä, minkä sääntöjen mukaan (esim. Keskuskauppakamarin säännöt tai kevyempi nopeutettu menettely).
2. Paikka eli forum: nimetty käräjäoikeus tai välimiesmenettelyn paikka, suomalaiselle yritykselle tyypillisesti Helsinki.
3. Kieli ja sovellettava laki, erityisesti kansainvälisissä sopimuksissa.
4. Välimiesten määrä: yksi välimies on kolmea olennaisesti edullisempi ja riittää useimpiin riitoihin.
5. Portaat ennen menettelyä: velvollisuus neuvotella (ja halutessa sovitella) määräajassa ennen kanteen nostamista karsii turhat prosessit, mutta kirjoita portaat täsmällisiksi, ettei lauseke muutu viivytyskeinoksi.

Kaksi varoitusta: kuluttajasopimuksiin välityslauseketta ei pidä kirjoittaa, sillä kuluttajaa se ei lähtökohtaisesti sido. Ja epäselvä, ristiriitainen lauseke («riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä toimivaltaisessa tuomioistuimessa») on pahempi kuin ei lauseketta lainkaan, sillä siitä riidellään ensin erikseen.

Riidanratkaisulauseke kirjoitetaan sinä päivänä, kun kaikki on hyvin, ja luetaan sinä päivänä, kun mikään ei ole. Kirjoita se jälkimmäistä päivää varten.— Ramezan Puhto, asianajaja

Lopuksi

Oikea valinta riippuu sopimuksen arvosta, vastapuolesta ja siitä, mitä riidassa olisi suojattava. Tarkistamme sopimustesi riidanratkaisulausekkeet osana toimeksiantoa. Kun riita on jo käsillä, hoidamme sen lausekkeen osoittamassa menettelyssä: oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt.